Lakkopäivä ja muuttoni toiseen asuntoon sattuivat samalle päivälle, joten en ehtinyt kovin paljon tarkkailla lakon vaikutuksia. Lähikahviloita oli kiinni, samoin liikkeitä, mutta osa oli auki. Tässä kuvassa lakkolaiset ovat menossa Santa Cruzin mielenosoitukseen; lipuin varustettuja autoja oli liikkeellä useita puolenpäivän jälkeen.
Pakkaaminen ja tavaroiden kuljettaminen kesti koko päivän. Kummallista, kuinka paljon tavaraa kertyy yhdessä vuodessa, vaikka periaatteessa olen tuonut tänne vain kaksi kertaa 20 kg painoisen matkalaukun.
Tässä on näkymä uuden asunnon parvekkeelta: horisonttina meri. Siitä pidän erityisesti, vaikka Teidelle minulla ei nyt olekaan näkymää.
torstai 30. syyskuuta 2010
tiistai 28. syyskuuta 2010
Huomenna...
...on lakko. Santa Cruzin mielenosoitusta en ehdi seuraamaan, mutta jos Puertossa tapahtuu jotakin asian tiimoilta, yritän saada kuvatuksi. Huhuja kuuluu, että järjestyksenpitoa on kaiken varalta vahvistettu - ainakin Orotavassa.
maanantai 27. syyskuuta 2010
Viininkorjuu
Eilen pääsin seuraamaan viininkorjuuta fincalla La Floridan kylällä.
Talkooväki, tuttavia ja sukulaisia, keräsivät rypäleet köynnöksistä. Täydet saavit kannettiin bodegaan, joka oli takapihalla.Tässä fincan isäntä ottaa vastaan rypäleitä.
Rypäletertut kaadetaan murskaimeen, jossa niistä irrotetaan mehu.
Isäntä sekoittaa lapiolla rypälemurskaa ja kulkee siellä paljain jaloin. Viinin käyminen alkaa heti, eikä siihen tarvita mitään lisäaineita kuten esimerkiksi hiivaa.
Kun rypälemurska erottuu mehuksi (tähän menee aikaa muutama viikko), mehu lasketaan toiseen sammioon.
Loppu rypälemurska puristetaan kuivaksi erityisellä puristimella. Viinin väri saadaan tästä kuorimassasta. Saatu neste lisätään rypälemehuun, joka jatkaa käymistään.
Sitten viini imetään terästankkeihin, joissa se valmistuu. Nuori viini on valmista San Andresin päivän aikaan marraskuussa.
Talkoiden jälkeen syötiin isäntäväen valmistama maukas ateria: grillattua kanaa, ryppyperunoita, mojo-kastiketta ja salaattia. Viime vuoden viiniä oli tarjolla ruokajuomaksi, se oli pehmeää ja hedelmäistä.
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
lauantai 25. syyskuuta 2010
Monasteriossa syömässä
El Monasterio iltavalaistuksessa.
Lampaankyljyksiä valkosipulilla: herkullista!Jälkiruokaa vaikkapa näistä.
perjantai 24. syyskuuta 2010
Keskiviikoksi lakko
Ensi viikon keskiviikkona, miércoles 29, täällä vietetään eurooppalaista ay-liikkeen toimintapäivää yleislakon merkeissä. Lennäkkejä jaetaan jo, ilmoituksia näkee seinillä. Kanarian tv:n uutiset kertovat muun muassa lentoliikenteen vähentämisestä k.o. päivänä.
Palkkojen leikkauksille, irtisanomisille, eläkkeiden jäädytyksille ja työttömyydelle sanotaan ei.
Afrikkalaisia kirjoja
Tällä viikolla Puertossa on esillä afrikkalaista kirjallisuutta. SILA (II salón international del Libro Africano) on Castillo San Felipessä ja sen ympärillä tapahtuva viisi päivää kestävä kirjatapahtuma, jossa on luentoja, kirjaesittelyjä ja -myyntiä sekä näyttelyitä. Pistäydyin paikalla. Kielitaitoni ei vielä, ikävä kyllä, riitä kirjojen lukemiseen espanjaksi.
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Sataa
tiistai 21. syyskuuta 2010
maanantai 20. syyskuuta 2010
Sunnuntaiajelu: Los Gigantes ja Masca
Los Gigantes on Turistipaikka (huom! isolla T:llä). Se sijaitsee Teneriffan länsirannalla parikymmentä kilometriä Playa de las Américasista pohjoiseen päin. Tarjonta on hotelleja, ravintoloita, rantaa, veneretkiä. Mitään paikallista asutusta tuskin löytyy.
Gigantesin huvivenesatamaa aallonmurtajan suojassa.
Satama-altaassa uiskenteli isoja kaloja.
Ylempänä, Santiago del Teiden korkeudella louhitaan tunnelia läpi vuoren, jotta päästään suorempaan etelän lentokentän ohi vievälle moottoritelle.
Sik-sak-tie Mascaan.
Mascan kylä on serpentiinitien päässä kukkulan rinteessä jyrkän rotkon tuntumassa. Tie kylään on rakennettu vasta 1990-luvulla; aiemmin pääsy on ollut vain meren rannasta, josta on muutaman tunnin kapuaminen kylään.
Mascan turistimyymälän tarjontaa:
Beatboxing
perjantai 17. syyskuuta 2010
Los Pinosissa
Los Pinos sijaitsee 8 km Puertosta ylös rinnettä noin 500 metrin korkeudella merenpinnasta.
Kanarianbanaanin kukka ja hedelmien alut.
Los Pinosin suihkulähde ilta-aikaan. Aikoinaan suihkulähteen (ja liikenneympyrän) kohdalla on ollut kylän tori, jonka reunalla on kasvanut mäntyjä. Lieneekö kylä saanut niistä nimensä?
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Säilöntää
tiistai 14. syyskuuta 2010
Terveyskeskuksessa
Terveyskeskuksessa sovittu aika piti kutakuinkin paikkansa. Pääsin valitsemalleni perhelääkärille. Vastaanotto oli asiallista ja ystävällistä, anamneesi otettiin tavanomaisesti, mutta status täällä lähes ohitetaan - se minua ihmetyttää (= potilasta ei tutkittu juuri mitenkään vastaanotolla). Ehkä kontrollikäynnillä sitten.
Huomenna verikokeisiin. Peruspaketti: kaikki tavanomaiset tutkimukset.
Täällä toimii jo elektroninen resepti. Suomessa se on vasta kokeiluvaiheessa.
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Kiertoajelu ja Güimarin pyramidit
Matkareitti kulki tänään Puertosta Teiden tietä ylös ohi Orotavan ja Aguamansan. El Portillon kohdalta kääntyy tie Santa Cruziin. Tie kulkee korkealla ja saari on tältä kohdin kapea, joten meri on mahdollista nähdä sekä pohjoisen että etelän suunnassa.
Ylväs Teide - siitä on otettava aina kuva.
Kuljimme pilviverhon yläpuolella.
Etelässä päin horisontissa näkyy Gran Canarian silhuetti.
Güimarin pyramidien etnografinen keskus. Pyramidit on "löydetty" vasta 1990-luvulla, jolloin niistä kiinnostui norjalainen tutkija ja antropologi Thor Heyerdahl, joka esitti yhtäläisyyksiä muualta maailmasta löydettyihin vastaaviin muodostelmiin. Saman kaavan mukaisia rakennelmia löytyy mm. Sisiliasta, Meksikosta, Mesopotamiasta, Polynesiasta ja Persiasta.
Heyerdahlin tutkimusten ja omakohtaisten kokeilujen perusteella oletetaan, että papyruskaislasta rakennetuilla aluksilla on voitu ylittää valtameriä.
Kon-Tiki-balsalaivalla Heyerdahl miehistöineen purjehti vuonna 1947 Perusta Polynesian saarille 8000 km matkan 101 päivässä. Myöhemmin Heyerdahl teki kaksi tutkimusmatkaa Atlantin yli papyruskaislalautoilla.
Pääpyramidit on suunnattu siten, että ne ovat kohden auringonnousua kesäpäivänseisauksen aikana ja auringonlaskua talvipäivänseisauksen aikana. Pyramidin huipulla on tasanne, jonne johtavat portaat. Tasannetta on voitu käyttää seremoniallisiin tarkoituksiin.
Heyerdahlin mukaan pyramidit liittyvät Teneriffan esihispaaniseen kulttuuriin. Muitakin teorioita on; jotkut pitävät muodostelmia vain kerrosviljelyyn liittyvinä kivikasoina.
Sitten paluumatkalle Vilaflorin kautta mutkaista tietä, joka vie monien kylien läpi ja useiden barrancojen yli. Nyt horisontissa näkyy Gomeran saari.
Pilvien tasolla maisema on utuinen.
Ennen Aguamansaa löytyy luonnon muovaama kivikukka.
Ylväs Teide - siitä on otettava aina kuva.
Kuljimme pilviverhon yläpuolella.
Etelässä päin horisontissa näkyy Gran Canarian silhuetti.
Güimarin pyramidien etnografinen keskus. Pyramidit on "löydetty" vasta 1990-luvulla, jolloin niistä kiinnostui norjalainen tutkija ja antropologi Thor Heyerdahl, joka esitti yhtäläisyyksiä muualta maailmasta löydettyihin vastaaviin muodostelmiin. Saman kaavan mukaisia rakennelmia löytyy mm. Sisiliasta, Meksikosta, Mesopotamiasta, Polynesiasta ja Persiasta.
Heyerdahlin tutkimusten ja omakohtaisten kokeilujen perusteella oletetaan, että papyruskaislasta rakennetuilla aluksilla on voitu ylittää valtameriä.
Kon-Tiki-balsalaivalla Heyerdahl miehistöineen purjehti vuonna 1947 Perusta Polynesian saarille 8000 km matkan 101 päivässä. Myöhemmin Heyerdahl teki kaksi tutkimusmatkaa Atlantin yli papyruskaislalautoilla.
Pääpyramidit on suunnattu siten, että ne ovat kohden auringonnousua kesäpäivänseisauksen aikana ja auringonlaskua talvipäivänseisauksen aikana. Pyramidin huipulla on tasanne, jonne johtavat portaat. Tasannetta on voitu käyttää seremoniallisiin tarkoituksiin.
Heyerdahlin mukaan pyramidit liittyvät Teneriffan esihispaaniseen kulttuuriin. Muitakin teorioita on; jotkut pitävät muodostelmia vain kerrosviljelyyn liittyvinä kivikasoina.
Sitten paluumatkalle Vilaflorin kautta mutkaista tietä, joka vie monien kylien läpi ja useiden barrancojen yli. Nyt horisontissa näkyy Gomeran saari.
Pilvien tasolla maisema on utuinen.
Ennen Aguamansaa löytyy luonnon muovaama kivikukka.
perjantai 10. syyskuuta 2010
Viikuna
Viikuna on tarunhohtoinen ja makea hedelmä, vanhimpia ihmisen tuntemia ja kasvattamia. Sitä löytyy Vähä-Aasiasta tuhansia vuosia vanhoina fossiileina.
Vanhassa Testamentissa se esiintyy monessa kohtaa, ensimmäisen kerran luomiskertomuksessa. Syntiin langettuaan Aatami ja Eeva huomasivat olevansa alasti ja kietoivat uumilleen viikunanlehtiä.
Uudessa Testamentissa Sakkeus, pieni mies, kiipesi viikunapuuhun nähdäkseen paremmin. Viikunapuu kasvaa helposti kymmenmetriseksi.
Buddha meditoi lehvästön alla – puu oli bodhi, eräs monista viikunapuista. Koraanissa viikuna on saanut ainoana hedelmänä oman lukunsa.
Puun lehvästö on hyvin rehevää. Kookasta viikunanlehteä on taiteessakin käytetty verhoamaan ihmishahmojen alastomuutta.
(Lähde HS.fi/ruoka 22.10.2009)
Ja tässä kuuluisa viikunanlehti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)